torstai 4. elokuuta 2016

Minun kilpirauhaseni osa 2

Tyroksiini ja oikean annostuksen haaste

Aloin syödä tyroksiinia joulukuussa 2015 ja aloitusannos 50mg. Ennen lääkitystä en kokenut itseäni mitenkään sairaaksi, lähinnä vaivana oli ollut vatsan toimimattomuus. Lääkityksen aloituksen jälkeen tilanne kuitenkin muuttui ja aloin huomata lääkkeen negatiivisia vaikutuksia. Aamuisin ei meinannut päästä sängystä ylös, olin väsyneempi, töissä ajatukset tökkivät ja keskittymiskyky oli olematon. Samoin stressinsietokyky oli selkeästi laskenut ja mieli alkoi olla aika maassa. Negatiivisista reaktioista huolimatta TSH:ni kuitenkin laski kuudessa viikossa ja annostusta nostettiin hieman niin että viikkoannos oli 375mg.

Annoksen noston jälkeen oloni vain paheni ja ennen energinen iloinen ja elämänmyönteinen minä löysi itsensä töiden jälkeen kotisohvalta itkua tihrustamasta. Vähensin liikuntaa, mutta ahkeroin työpäivät ja tuntui että iltaisin en palautunut päivän haasteista. Kävin työterveyshuollossa muutamaan otteeseen purkamassa huoltani pahasta olosta ja viimein työterveyslääkärin kanssa keskusteltuani hän ehdotti tyroksiinin hetkellistä poisjättämistä. Motivaationi lääkettä kohtaan oli olematon, koska yhdistin pahan oloni sen syömiseen. Hyväksyin ehdotuksen ja samalla selvisi, että ennen diagnoosia olisi minulta ylipäätään pitänyt ottaa kilpirauhasarvot muutamaan otteeseen. Näin oltaisiin oltu ehdottoman varmoja siitä että lääkkeenotto on aiheellista! Asia joka on kiva kuulla tuossa pisteessä.

Jätin siis tyroksiinin pois kuudeksi viikoksi ja pikkuhiljaa aloin taas tuntea itseni normaaliksi ja itkuinen ja ahdistunut olo alkoi jäädä historiaan.  Kuuden viikon tauon jälkeen kävin taas mittauttamassa kilpirauhasarvoni ja tällä kertaa pyysin lähetteen omakustanteisesti myös T3-arvoon. Eli TSH:n ja T4:n lisäksi mitattiin T3-arvo. Lue lisää kilpirauhasarvoista Kaisa Jaakkolan blogista. Olin alkanut ottaa asioista enemmän selvää ja lukenut mm. Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino –kirjaa eli osasin vähän jo vaatia lisätestejä ja vastauksia lääkäriltäni. Labratulokseni saapuivat ja jälleen kerran oli TSH kohonnut taivaisiin (lääkitys oli siis lopetettu). Mutta samaan aikaan tuloksista saattoi tulkita että kehossani oli normaaleja kilpirauhashormoneja (T4, T3) eli kilpirauhasen vajaatoiminta-diagnoosina tuntui mielestäni hieman epäloogiselta. Tivasin asiaa lääkäriltäni ja pyysin olisiko mahdollista selvittämään kilpirauhasten vasta-arvoja (rT3, rT4) tai muuta vastaavaa. Omalääkärimme oli selkeästi aiheesta aika tietämätön ja selitti että tällaisessa tapauksessa tyroksiini on suositeltu hoito ja piste. Hetken kuitenkin tivattuani ja muistuttaessani tyroksiinin aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista sain lääkäriltä lähetteen endokrinologille eli sisätauteihin erikoistuneelle lääkärille. 
Endokrinologilla käydessäni totesi lääkäri oitin että arvoni ovat totisesti erikoiset ja lisätestien teko näin ollen aiheellista. Huraa! Sitähän minäkin olin sanonut. Samoin lääkäri tutki kaulani ja totesi että kilpirauhanen tuntuu turvonneelta ja muhkuraiselta eli samoin ultraäänitutkimus olisi tarpeen. Lääkäri määräsi otettavaksi lisäverikokeita (S TPOAb ja S Imm-Ong) joiden tarkoitus olisi kertoa onko kehossani kilpirauhashormonien vasta-aineita tai aineita jotka virheellisesti nostavat TSH-lukemaani. 

Verikokeet otettiin Huslabissa ja maksoin ne itse (esim. TPOAb maksoi 70€), koska halusin selvittää syyt oireilleni ja olla varma siitä että kaikki testit otettu. Tulosten perusteella endokrinologi viimein muutti diagnoosia ja kilpirauhasarvojeni heittelyn aiheuttaja olikin Hashimoton tyreoidiitti eikä vajaatoiminta! Kyseessä on autoimmuunisairaus  jossa kehon immuunijärjestelmä hyökkää sen omia kilpirauhassoluja vastaan joka johtaa tulehdukseen ja mahdollisesti vajaatoimintaan. Lääkäri kertoi että epätasapaino kilpirauhasarvoissa on voinut jatkua jo pitkään ja tästä syystä hoitona aloitettu tyroksiini oli aiheuttanut kohdallani niin voimakkaita oireita. Eli vaikka lääkitys oli oikea oli aloitusannostus aivan liian korkea! Verikokeiden lisäksi myös kaulan ultraäänitutkimus puolsi tätä diagnoosia (kilpirauhanen oli turvonnut ja verenkierto lisääntynyt). 

Nyt olen siis aloittanut maltillisemmalla tyroksiini-annostuksella ja jään odottamaan tuloksia. Ainakin muutama ensimmäinen viikko sujunut hyvin ja lääkitys ei ole aiheuttanut mitään ikäviä oireita henkisesti/fyysisesti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti