Liikunnan iloa ja levon tasapainoa etsimässä

Lyhyt historiikki liikkumisestani

Jooga <3

Yläasteella innostuin joogasta ja aloitin astangajoogan. Se jotenkin kolahti ja tuntui hyvältä tehdä kerrankin jotain missä ei verrata muihin vaan tarkoitus oli löytää omasta kehosta ne uudet ulottuvuudet. Astangajoogaasin aktiivisesti vielä lukioajankin ja parhaimmillaan saatoin käydä tunneilla kuusikin kertaa viikossa!

Ryhmäliikuntaputkessa

Lukion jälkeen pidin pari välivuotta jolloin liikunta ei ollut se ykkösjuttu. Ammattikorkeakoulu kun alkoi niin innostuin liikkumaan ihan uudella tavalla ja innostuin ryhmäliikunnasta. Kävin kaikilla mahdollisilla tunneilla potkunyrkkeilystä bodypumppiin ja kunto alkoi nousta ja saatoin jopa kuvitella ja lihakset siinä samalla :) Parhaimmillaan saatoin käydä kolmellakin eri tunnilla putkeen ja tuntui että jaksan mitä tahansa!

Juoksueuforiaa

Amk:n jälkeen aloitin ensimmäisessä oikeassa työpaikassani ja aloin pikkuhiljaa kasvattaa säännöllisiä juoksulenkkejäni. Osallistuin ensimmäiseen juoksutapahtumaani (jos Naisten kymppi lasketaan) ja juoksukärpänen puraisi ja kutinaan ei auttanut muu kuin osallistua uusiin tapahtumiin ja kasvattaa juoksumatkoja ja lenkkejä ja vuoden päästä tästä juoksin ensimmäisen puolimaratonin. Parin vuoden päästä löysin juoksuporukan jonka kanssa teimme intervalli-harjoitteita ja innostuin haastamaan itseäni koko ajan lisää. 30 kilometrin matka Lidingöloppetin haastavassa ja mäkisessä maastossa rullasi ensimmäiset 27kilometriä ja vaikka viimeiset 3 kilometriä juoksin sumussa niin oli euforia maalissa aivan mieletön!

Levon merkityksen oppi

Kun juoksu rullasi unohtui lepo helposti vähemmälle. Parhaimmillaan/pahimmillaan tein pitkiä juoksulenkkejä ja kävin säännöllisesti ryhmäliikuntatunneilla. Liian myöhään opin levon merkityksen ja lopputuloksena oli loppuun palaminen. Tästä voisin kirjoittaa enemmänkin ja toki uupumukseen vaikutti liikunnan lisäksi se että elin liian hektistä ja suorituskeskeistä elämää. Jälkikäteen näin selkeästi sen miten ryntäilin asiasta toiseen ja olin unohtanut levätä ja pysähtyä. Virheistä oppiminen on kuitenkin välillä kullanarvoista ja kun kehoni kaipasi lepoa ja olin pakotettu pysähtymään niin aloin vähitellen ymmärtää kehon kokonaisuutta ja sitä kuinka ihminen on monen tekijän summa. Pakotetun pysähtymisen jälkeen aloin harjoitella meditaatiota ja pyrin vähentämään kaikkea suorittamista. Muutama viikko yksin Aasiassa tekivät myös hyvää ja auttoivat itsetutkiskelussa <3

Liikunta ja kilpirauhasen vajaatoiminta

Ennen diagnoosia olin huomannut että syksyn juoksut eivät oikein kulkeneet ja muutenkin motivaatio liikkumiseen oli vähentynyt. En kuitenkaan ollut liikaa tästä huolissani koska liikunta kuitenkin oli säännöllistä ja mielekästä. Diagnoosin saatuani osasin kuitenkin yhdistää väsymysoireet kilpirauhaseen ja vaikka kilpirauhaseni oli jo pitkään ollut ylikuormittunut niin oli kehoni selkeästi saavuttanut taas sellaisen pisteen jossa se kaipasi lepoa. Kova stressi, oli se sitten henkistä tai fyysistä liikunnan aiheuttamaa voi romuttaa kehon hormonitasapainoa ja aiheuttaa vakavia ongelmia. Samoin stressi aiheuttaa vatsavaivoja ja palautuminen pitkittyy. Suosittelen tutustumaan Kaisa Jaakkolan Hornomitasapaino -nimiseen kirjaan. Kirjassa kerrotaan tarkasti kehon eri hormonien toiminnoista ja siitä miten stressi ja vääränlainen ja vähähiilihydraattinen ruokavalio voivat entisestään pahentaa tilannetta.

Tasapainoa etsimässä

Edelleenkin tasapainoilen liikkumisen ja levon yhtälössä. Tälläkin viikolla kävin pitkästä aikaa juoksemassa 10km lenkin ja jouduin huomaamaan että keho ei tästä tykännyt. Olo oli flunssainen ja kolottava pari päivää ja vaikka lihakset eivät kipeytyneet niin selkeästi lenkki oli virhe. Nyt pyrin siis välttämään liian raskasta liikuntaa, pääpainona jooga ja kävely ja työmatkapyöräily. Ja sitten kun keho alkaa tottua tyroksiiniin ja saan arvoja paremmiksi niin voisin aloittaa treenaamisen taas. Salitreenaamisessa esim. lyhyet toistot raskailla painoilla ja HIIT-tyylinen treenaaminen olisi ilmeisesti paras vaihtoehto. Tasapainon löytämisen tueksi saatan konsultoida aiheesta enemmän tietävää PT:tä, mutta se tosiaan sitten kun on sen aika.