Niin paljon asioita joita pitäisi ottaa huomioon

Tiedonpaljous ja prosessointi

Kun sain diagnoosin aloin etsiä tietoa netistä ja kirjoista. Tietoa oli saatavilla paljon mikä aluksi lohdutti, mutta mitä enemmän tietoa hamstrasi ja yritti prosessoida nopeaan tahtiin, tuntui että koko ajan tuli esiin asioita mitkä pitäisi ottaa huomioon. Tällaisenä tunnollisena ja liaalliseen suorittamiseen taipuvaisena ihmisenä aloin suorittaa myös nopeaa paranemista. Olin varma että kunhan teen nämä pienet muutokset niin arvot paranevat ja diagnoosi jää historiaan. Olihan oloni suhteellisen normaali enkä kärsinyt yleisimmistä vajaatoiminnan oireista kuten lihomisesta ja väsymyksestä.

Rajattu ruokavalio ja vatsa kuntoon

Lukemani perusteella aloin kiinnittää huomiota vatsani hyvinvointiin ja etenkin sen bakteeritasapainoon. Opin että vatsan ja suoliston hyvinvointi on yhteydessä lähes kaikkeen ja oikea bakteeritasapaino on pohja terveelle keholle. Aloin tankata laadukkaita probiootteja ja ostin kalliita ruuansulatusentsyymejä tukemaan ruuansulatusta. Alejandro Jungerin kirjoittama Puhdas Suolisto- teos teki vaikutuksen ja lähdin kokeilemaan kolmen viikon puhdistuskuuria. Jätin maitotuotteet, sokerit, vijat ja hedelmät ja tehostin maitohappobakteerien ja entsyymien syömistä. Olin valmis olemaan herkuitta ja syömään tarkkaan määriteltyä ruokavaliota jotta vatsan toiminta elpyisi. Pitkään olin toiveikas ja jotain parannusta ilmeni, silti jälkikäteen ajatellen luulen että ruokavalion aiheuttaman stressi ja liian vähäinen hiilihydraattien saanti eivät olleet itselleni ideaaleja. Tankatut maitohappobakteerit paransivat vatsani toimintaa ja etenkin viljaton ja maidoton ruokavalio tuntuivat auttavan. Gluteeniton olin ollut jo aikaisemmin enkä maitoa ole juonut aikoihin eli niiden toteuttaminen ei tuntunut kovin ongelmalliselta.

Tyroksiinilääkityksen haasteet

Kun sain tyroksiinilääkityksen ja aloin kärsiä ahdistusoireista, väsymyksestä ja mielialamuutoksista ja yleisestä heikkoudentunteesta säikähdin tosissani. Ehdin käydä työterveyshuollossa itkemässä väsymystäni muutamaan otteeseen ja tuntui ettei tuntemuksia otettu vakavasti. Olin melko varma, että oireet johtuivat lääkkeestä, mutta koska työstressikin painoi päälle niin en ollut varma sittenkään. Jotain oli kuitenkin pielessä eikä valoa tuntunut näkyvän tunnelin päässä.

Viimein lääkäri ehdotti tyroksiinin poisjättämistä ja halusin kokeilla tätä. Olotila paranikin ja töissä tehdyt muutokset vähensivät myös työperäistä stressiä. Kuuden viikon lääketaauon jälkeen olo alkoi olla mielialan puolesta paljon parempi. Labratesteissä kävi kuitenkin ilmi, että TSH oli jälleen noussut aivan liian ylös eli ilmeisesti tyroksiini olisi aiheellista. Tähän mennessä olin kuitenkin ehtinyt lukea jo kaikenlaista ja pyysin lääkäriltä lähetteen T3-arvon mittaamista varten. Työterveyslääkäri ei vastustellut, mutta totesi että kyseisessä arvossa harvoin mitään häikkää. Samoin aloin kyseenalaistaa diagnoosia koska oloni oli muuttunut huomattavasti huonommaksi lääkityksestä. Sain lähetteen endokrinologille ja sitä kautta tehtiin lisätestejä.

Endokrinologin arvion mukaan kilpirauhasen epätasapainotila oli ehtinyt olla jo pitkään ja tästä syystä tottuminen lääkkeeseen kestää kauan. Samoin kilpirauhasen turvonneisuus (tutkittiin ultraäänessäkin) ja kohonneet TPOAb-vasta-aineet viittasivat kilpirauhasen autoimmuuniseen tulehdukseen vajaatoiminnan sijaan. Aloitettiin jälleen tyroksiini, nyt puolet pienemmällä annoksella. Uusi annostus ei aiheuttanut mitään oireita ja pystyin nauttimaan kesälomasta normaalisti.

Omatoimisuus ja vastuu omasta terveydestä

Tyroksiini-annosta alettiin taas nostaa ja olo on pelokas. Edelleen pyrin etsimään tietoa ja vertaamaan omaa tilaani muihin ja esimerkiksi facebookin ryhmissä käydyt keskustelut tuovat vuoroin lohdutusta vuoroin ruokkivat epätoivoa. Olen myös epätietoinen siitä mikä loppupeleissä on diagnoosini: kilpirauhasen vajaatoiminta vai tyreoidiitti eli autoimmuunisairaus. Sama lääkäri on puhunut molemmista taudeista. Kohonnut TPOAb-vasta-ainetaso ja kilpirauhasen turvonneisuus viittaavat kilpirauhasen tulehdukseen eli tyreoidiittiin ja taas kohonnut TSH-arvo kertoo vajaatoiminnasta. Haluaisin saada oikean diagnoosin ja samoin selville onko kehoni kärsinyt pidentyneestä stressitasosta niin että kortisolitasot ovat poikkeavat. Samoin mietityttää T3-arvo, joidenkin näkökulmasta oli arvoni alarajoilla kun taas lääkärit eivät arvoon kiinnittäneet huomiota. 

Seuraavaksi aion mittauttaa lisämunuaisten toiminnan. Keho tuntuu stressaantuneelta enkä pysty harrastamaan raskaampaa liikuntaa, en nuku hyvin ja stressinsietokyky on todella alhainen. Testi tehdään syljestä ja jotta se on luotettava otetaan arvon neljää kertaa päivän aikana. Teen testin täysin omakustanteisesti ja ilman lääkärin lähetettä. Testin lisäksi aion hankkia toisen lääkärin mielipiteen.  Omaa näkemystä kokonaisvaltaisesta  lähestymistavasta vastaa parhaiten funktionaalinen lääketiede. Uskoisin että olisi aiheellista mitata myös ferritiini, B5-vitamiini, D-vitamiini ja tutkia T3-taso ja mahdollinen rT3-arvo. 

 

Muutakin elämää 

 

En koe itseäni sairaaksi mutta huomaan että diagnoosin jälkeen ajatukseni kulkevat pitkälti tässä asiassa.  Olisi silti tärkeää päästää välillä irti ja nauttia elämästä! Onneksi rinnalla on ihana avopuoliso ja elämässä tapahtuu kaikkia kivoja asioita eli keskitän energiani positiivisiin asioihin. Toki mieltä painaa se, että esimerkiksi raskaaksi tuleminen ei ole tällä hetkellä suositeltua ja tulee mieleen lapsettomuusskenaariot ja muut tulevat haasteet. Ikinä ei kuitenkaan tiedä mitä vuodet tullessaan tuovat eli tärkeää olisi keskittyä tähän hetkeen ja niihin asioihin jotka ovat hyvin. Yritän keskittyä nyt lepoon ja välttää fyysistä stressiä. Toivon mukaan löydän tukea myös lääkäriltä joka osaa katsoa kokonaisuutta pelkkien arvojen tulkitsemisen sijaan.

Luottavaisin mielin syksyä kohti! <3

 

Kilpirauhanen vaikuttaa kaikkeen!

Pieni, mutta tärkeä umpirauhanen

Harva tietää miten tärkeää kilpirauhasen normaali toiminta on elimistöllemme. Kilpirauhasen toiminta kun vaikuttaa käytännössä kaikkeen, mitä kehossamme tapahtuu. Moni oirehtii kilpirauhasen lievän vajaatoiminnan takia ja jo pelkästään oikeiden ja terveellisten elämäntapojan avulla voi tilanteen korjata. Alla lyhyt kooste esimerkkioireista, hyvä kuitenkin tiedostaa että jokaisen keho on erilainen ja oireet vaihtelevat.
Oirelista kuitenkin myös auttaa hahmottamaan sen miten moniin kehon toimintoihin kilpirauhasen hormonit vaikuttavat.

Ruuansulatusongelmat

Kilpirauhasen vajaatoiminta saa suoliston liikkeen hidastumaan ja aihauttaa ummetusta. Samoin huono bakteeritasapaino vähentää T4-hormonin muunnosta aktiiviseksi T3-hornomiksi (tärkeimmät kilpirauhasen hormonit). Oravanpyörä on valmis, koska suolisto-ongelmat aihauttavat elimistössä fysiologista stressiä ja stressi puolestaan voi entisestään heikentää kilpirauhashormonien toimintaa.

Lihominen ja laihtumisen vaikeus

Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa koko elimistön aineenvaihduntaa. Vajaatoiminnassa rasva pakkautuu vartaloon ja rasvanpoltto hidastuu.

Uniongelmat ja väsymys

Aivot käyvät sokerilla ja kilpirauhasen vajaatoiminnassa sokerin sisäänotto soluihin hidastuu mikä puolestaan aiheuttaa muistiongelmia ja "aivosumua". Uni ei palauta ja heräily kesken unien yleistä.

Palelu, kylmät jalat ja kädet

Kilpirauhashormonit pitävät huolta kehon lämmönsäätelystä ja lämmönsäätelyn ongelmat ilmenevät kylmyytenä, yöhikoiluna ja jopa kuumina aaltoina.

Mielialan lasku ja masennus

Vatsan huono bakteerikanta, huono verensokerin hallinta ja elimistön stressitila aiheuttavat masennusoireita ja heikentynyttä aloitekykyä. Kun aivot eivät toimi, paino nousee ja koko ajan väsyttää ei ole helppo pysyä positiivisena. 

Häiriöt sukupuolihormonien toiminnassa  

Optimaalinen kilpirauhashormonien toiminta parantaa hedelmällisyyttä, vähentää keskenmenojen riskiä ja turvaa vauvan normaalin kehityksen raskauden aikana. Kilpirauhasongelmat aiheuttavat myös kuukautishäiriöitä ja seksuaalista haluttomuutta. 


Listalla vain osa oireista ja koska potilaat ovat yksilöitä eivät kaikki oireet ilmene kaikilla. Itse en esimerkiksi ole kokenut painonnousua tai ongelmia mielialassa. Sen sijaan tuttuja oireita itselleni olivat: ruuansulatusongelmat, ummetus, kylmät kädet, kuiva iho, stressinsietokyvyn lasku, kuukautishäiriöt ja lisääntynyt unentarve. Oireet alkavat vähitellen ja niihin ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota.
Lisää oireista voit lukea esim.  kilpirauhasliiton sivuilta täältä

 

Miten turvata helposti kilpirauhasen normaali toiminta   

•  riittävä uni ja lepo. Stressinhallinta!

• laihduttamisen lopettaminen, riittävä kalorimäärä ja monipuolinen ravinto (vähähiilihydraattinen ruokavalio voi pahentaa tilannetta)

• vatsan hoitaminen ja suoliston bakteerikannan normalisointi 

• tulehdusta hillitsevä ja ravinnerikas ruoka (useat hyötyvät maidotottomasta ja gluteenittomasta ruokavaliosta) ja riittävä ravinteiden saanti (laadukkaat ravintolisät)
  

 Lähteenä käytetty Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino

 

Liikunnan iloa ja levon tasapainoa etsimässä

Lyhyt historiikki liikkumisestani

Jooga <3

Yläasteella innostuin joogasta ja aloitin astangajoogan. Se jotenkin kolahti ja tuntui hyvältä tehdä kerrankin jotain missä ei verrata muihin vaan tarkoitus oli löytää omasta kehosta ne uudet ulottuvuudet. Astangajoogaasin aktiivisesti vielä lukioajankin ja parhaimmillaan saatoin käydä tunneilla kuusikin kertaa viikossa!

Ryhmäliikuntaputkessa

Lukion jälkeen pidin pari välivuotta jolloin liikunta ei ollut se ykkösjuttu. Ammattikorkeakoulu kun alkoi niin innostuin liikkumaan ihan uudella tavalla ja innostuin ryhmäliikunnasta. Kävin kaikilla mahdollisilla tunneilla potkunyrkkeilystä bodypumppiin ja kunto alkoi nousta ja saatoin jopa kuvitella ja lihakset siinä samalla :) Parhaimmillaan saatoin käydä kolmellakin eri tunnilla putkeen ja tuntui että jaksan mitä tahansa!

Juoksueuforiaa

Amk:n jälkeen aloitin ensimmäisessä oikeassa työpaikassani ja aloin pikkuhiljaa kasvattaa säännöllisiä juoksulenkkejäni. Osallistuin ensimmäiseen juoksutapahtumaani (jos Naisten kymppi lasketaan) ja juoksukärpänen puraisi ja kutinaan ei auttanut muu kuin osallistua uusiin tapahtumiin ja kasvattaa juoksumatkoja ja lenkkejä ja vuoden päästä tästä juoksin ensimmäisen puolimaratonin. Parin vuoden päästä löysin juoksuporukan jonka kanssa teimme intervalli-harjoitteita ja innostuin haastamaan itseäni koko ajan lisää. 30 kilometrin matka Lidingöloppetin haastavassa ja mäkisessä maastossa rullasi ensimmäiset 27kilometriä ja vaikka viimeiset 3 kilometriä juoksin sumussa niin oli euforia maalissa aivan mieletön!

Levon merkityksen oppi

Kun juoksu rullasi unohtui lepo helposti vähemmälle. Parhaimmillaan/pahimmillaan tein pitkiä juoksulenkkejä ja kävin säännöllisesti ryhmäliikuntatunneilla. Liian myöhään opin levon merkityksen ja lopputuloksena oli loppuun palaminen. Tästä voisin kirjoittaa enemmänkin ja toki uupumukseen vaikutti liikunnan lisäksi se että elin liian hektistä ja suorituskeskeistä elämää. Jälkikäteen näin selkeästi sen miten ryntäilin asiasta toiseen ja olin unohtanut levätä ja pysähtyä. Virheistä oppiminen on kuitenkin välillä kullanarvoista ja kun kehoni kaipasi lepoa ja olin pakotettu pysähtymään niin aloin vähitellen ymmärtää kehon kokonaisuutta ja sitä kuinka ihminen on monen tekijän summa. Pakotetun pysähtymisen jälkeen aloin harjoitella meditaatiota ja pyrin vähentämään kaikkea suorittamista. Muutama viikko yksin Aasiassa tekivät myös hyvää ja auttoivat itsetutkiskelussa <3

Liikunta ja kilpirauhasen vajaatoiminta

Ennen diagnoosia olin huomannut että syksyn juoksut eivät oikein kulkeneet ja muutenkin motivaatio liikkumiseen oli vähentynyt. En kuitenkaan ollut liikaa tästä huolissani koska liikunta kuitenkin oli säännöllistä ja mielekästä. Diagnoosin saatuani osasin kuitenkin yhdistää väsymysoireet kilpirauhaseen ja vaikka kilpirauhaseni oli jo pitkään ollut ylikuormittunut niin oli kehoni selkeästi saavuttanut taas sellaisen pisteen jossa se kaipasi lepoa. Kova stressi, oli se sitten henkistä tai fyysistä liikunnan aiheuttamaa voi romuttaa kehon hormonitasapainoa ja aiheuttaa vakavia ongelmia. Samoin stressi aiheuttaa vatsavaivoja ja palautuminen pitkittyy. Suosittelen tutustumaan Kaisa Jaakkolan Hornomitasapaino -nimiseen kirjaan. Kirjassa kerrotaan tarkasti kehon eri hormonien toiminnoista ja siitä miten stressi ja vääränlainen ja vähähiilihydraattinen ruokavalio voivat entisestään pahentaa tilannetta.

Tasapainoa etsimässä

Edelleenkin tasapainoilen liikkumisen ja levon yhtälössä. Tälläkin viikolla kävin pitkästä aikaa juoksemassa 10km lenkin ja jouduin huomaamaan että keho ei tästä tykännyt. Olo oli flunssainen ja kolottava pari päivää ja vaikka lihakset eivät kipeytyneet niin selkeästi lenkki oli virhe. Nyt pyrin siis välttämään liian raskasta liikuntaa, pääpainona jooga ja kävely ja työmatkapyöräily. Ja sitten kun keho alkaa tottua tyroksiiniin ja saan arvoja paremmiksi niin voisin aloittaa treenaamisen taas. Salitreenaamisessa esim. lyhyet toistot raskailla painoilla ja HIIT-tyylinen treenaaminen olisi ilmeisesti paras vaihtoehto. Tasapainon löytämisen tueksi saatan konsultoida aiheesta enemmän tietävää PT:tä, mutta se tosiaan sitten kun on sen aika.

Minun kilpirauhaseni osa 2

Tyroksiini ja oikean annostuksen haaste

Aloin syödä tyroksiinia joulukuussa 2015 ja aloitusannos 50mg. Ennen lääkitystä en kokenut itseäni mitenkään sairaaksi, lähinnä vaivana oli ollut vatsan toimimattomuus. Lääkityksen aloituksen jälkeen tilanne kuitenkin muuttui ja aloin huomata lääkkeen negatiivisia vaikutuksia. Aamuisin ei meinannut päästä sängystä ylös, olin väsyneempi, töissä ajatukset tökkivät ja keskittymiskyky oli olematon. Samoin stressinsietokyky oli selkeästi laskenut ja mieli alkoi olla aika maassa. Negatiivisista reaktioista huolimatta TSH:ni kuitenkin laski kuudessa viikossa ja annostusta nostettiin hieman niin että viikkoannos oli 375mg.

Annoksen noston jälkeen oloni vain paheni ja ennen energinen iloinen ja elämänmyönteinen minä löysi itsensä töiden jälkeen kotisohvalta itkua tihrustamasta. Vähensin liikuntaa, mutta ahkeroin työpäivät ja tuntui että iltaisin en palautunut päivän haasteista. Kävin työterveyshuollossa muutamaan otteeseen purkamassa huoltani pahasta olosta ja viimein työterveyslääkärin kanssa keskusteltuani hän ehdotti tyroksiinin hetkellistä poisjättämistä. Motivaationi lääkettä kohtaan oli olematon, koska yhdistin pahan oloni sen syömiseen. Hyväksyin ehdotuksen ja samalla selvisi, että ennen diagnoosia olisi minulta ylipäätään pitänyt ottaa kilpirauhasarvot muutamaan otteeseen. Näin oltaisiin oltu ehdottoman varmoja siitä että lääkkeenotto on aiheellista! Asia joka on kiva kuulla tuossa pisteessä.

Jätin siis tyroksiinin pois kuudeksi viikoksi ja pikkuhiljaa aloin taas tuntea itseni normaaliksi ja itkuinen ja ahdistunut olo alkoi jäädä historiaan.  Kuuden viikon tauon jälkeen kävin taas mittauttamassa kilpirauhasarvoni ja tällä kertaa pyysin lähetteen omakustanteisesti myös T3-arvoon. Eli TSH:n ja T4:n lisäksi mitattiin T3-arvo. Lue lisää kilpirauhasarvoista Kaisa Jaakkolan blogista. Olin alkanut ottaa asioista enemmän selvää ja lukenut mm. Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino –kirjaa eli osasin vähän jo vaatia lisätestejä ja vastauksia lääkäriltäni. Labratulokseni saapuivat ja jälleen kerran oli TSH kohonnut taivaisiin (lääkitys oli siis lopetettu). Mutta samaan aikaan tuloksista saattoi tulkita että kehossani oli normaaleja kilpirauhashormoneja (T4, T3) eli kilpirauhasen vajaatoiminta-diagnoosina tuntui mielestäni hieman epäloogiselta. Tivasin asiaa lääkäriltäni ja pyysin olisiko mahdollista selvittämään kilpirauhasten vasta-arvoja (rT3, rT4) tai muuta vastaavaa. Omalääkärimme oli selkeästi aiheesta aika tietämätön ja selitti että tällaisessa tapauksessa tyroksiini on suositeltu hoito ja piste. Hetken kuitenkin tivattuani ja muistuttaessani tyroksiinin aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista sain lääkäriltä lähetteen endokrinologille eli sisätauteihin erikoistuneelle lääkärille. 

Endokrinologilla käydessäni totesi lääkäri oitin että arvoni ovat totisesti erikoiset ja lisätestien teko näin ollen aiheellista. Huraa! Sitähän minäkin olin sanonut. Samoin lääkäri tutki kaulani ja totesi että kilpirauhanen tuntuu turvonneelta ja muhkuraiselta eli samoin ultraäänitutkimus olisi tarpeen. Lääkäri määräsi otettavaksi lisäverikokeita (S TPOAb ja S Imm-Ong) joiden tarkoitus olisi kertoa onko kehossani kilpirauhashormonien vasta-aineita tai aineita jotka virheellisesti nostavat TSH-lukemaani. 

Verikokeet otettiin Huslabissa ja maksoin ne itse (esim. TPOAb maksoi 70€), koska halusin selvittää syyt oireilleni ja olla varma siitä että kaikki testit otettu. Tulosten perusteella endokrinologi viimein muutti diagnoosia ja kilpirauhasarvojeni heittelyn aiheuttaja olikin Hashimoton tyreoidiitti eikä vajaatoiminta! Kyseessä on autoimmuunisairaus  jossa kehon immuunijärjestelmä hyökkää sen omia kilpirauhassoluja vastaan joka johtaa tulehdukseen ja mahdollisesti vajaatoimintaan. Lääkäri kertoi että epätasapaino kilpirauhasarvoissa on voinut jatkua jo pitkään ja tästä syystä hoitona aloitettu tyroksiini oli aiheuttanut kohdallani niin voimakkaita oireita. Eli vaikka lääkitys oli oikea oli aloitusannostus aivan liian korkea! Verikokeiden lisäksi myös kaulan ultraäänitutkimus puolsi tätä diagnoosia (kilpirauhanen oli turvonnut ja verenkierto lisääntynyt). 

Nyt olen siis aloittanut maltillisemmalla tyroksiini-annostuksella ja jään odottamaan tuloksia. Ainakin muutama ensimmäinen viikko sujunut hyvin ja lääkitys ei ole aiheuttanut mitään ikäviä oireita henkisesti/fyysisesti. 

Minun kilpirauhaseni osa 3

Diagnoosin epäselvyys

Kun aloitin tyroksiinin uudestaan tauon jälkeen ohjeisti endokrinologi minua aloittamaan todella pienellä annoksella. Kilpirauhasen vajaatoiminta/tyreoidiitti oli kuulemma todennäköisesti ollut kehossani jo kauan eli tulisi myös varata aikaa tähän korjaukseen. Söin kesän ajan 25mg ja kesälomalta palattuani menin taas kontrollikokeisiin.

Olo oli optimistinen, olo oli ollut hyvä eikä tyroksiinista ollut nyt tullut mitään oireita. Arvoni olivat kuitenkin asiasta eri mieltä ja jälleen TSH oli noussut. Ilmeisesti kehoni oli alkanut tottua ulkopuoliseen tukeen ja alkanut vähentää kehon omaa hormonituotantoa. Endokrinologi soitti tuloksista ja hänen ohjeensa oli annoksen nosto, arvionsa mukaan minulle optimi päiväannos tulisi olla 100mg ja tällä tilanne korjautuisi. Edelleenkään lääkäri ei maininnut mitään ravitsemuksen merkityksestä tai lisäravinteista. Näiden lisätuki keholle kuitenkin todella tärkeä. Samoin kaikki lisäkysymykseni teilattiin ja tuli tunne ettei huoltani lääkkeen aiheuttamasta ahdistuksesta otettu oikein lukuun. Periaatteessa sain ohjeen lisätä vähitellen tyroksiinin annostusta ja tarkkailla tilannetta ja pyrkiä 100mg/päivässä ja silloin uusiin verikokeisiin. Lääkärin arvio lääkemäärästä tuntui hieman hassulta, koska olin käsittänyt että annostus on yksilöllinen ja samoin jopa vuodenajat vaikuttavat määrään.

Luonteeseeni ei oikein kuulu se että jäisin kotiin itkemään ja odottamaan ihmettä. Näinpä ajattelin vielä hankkia toisen mielipiteen funktionaaliselta lääkäriltä ja tutkituttaa mm. lisämunuaisten kortisoli-arvot, jotta voin poislukea lisämunuaisten uupumuksen. Tämä koska kehossani on selkeästi ollut pidempiaikainen stressitila ja kortisolitason mittaaminen aina silloin tarpeen. Samoin jos poikkeavia arvoja ilmenee niin sekin vaikuttaa lääkitykseen ja muuhun hoitoon.

Nyt yritän hengittää syvään ja luottaa siihen että oikea tyroksiinitaso löytyy. Kärsivällisyys ei vain taida olla vahvuuksiani.. :)

Minun kilpirauhaseni osa 1

Tutustuminen kilpirauhaseen alkaa

Tutustumiseni kilpirauhaseeni alkoi joulukuussa 2015. Menin peruslääkärille vatsavaivojeni takia ja yllätyksekseni lääkäri keksi epäillä kilpirauhasen ongelmia. Olen aina kärsinyt vatsaongelmista, mutta se että pieni umpirauhanen kaulan kohdalla voisi aiheuttaa ongelmia myös ruuansulatuksen kanssa, oli minulle yllätys. Vuosien varrella vatsan takia oli tutkittu laktoosi-intolerenssi, keliakia ja helico-bakteeri eli tavallaan tuntui hienolta jos syy voisi löytyä!

Verikokeissa paljastuikin, että TSH-arvoni oli todellakin korkea (12,18mIU/l  _viitearvot Tyroksiini, vapaa 10-21 ). Tämän koetuloksen perusteella työterveyslääkäri määräsi tyroksiini lääkityksen ja aloitusannos 50mg/pvä.

Diagnoosin jälkeen aloin ahmia tietoa kilpirauhasongelmista ja pystyin tunnistamaan itseni oirelistoista. Lue lisää oireista ja kilpirauhashormoneista kilpirauhasliiton sivuilta täältä.
Oireiden lisäksi hankin tietoa myös ravitsemuksen ja lisäravinteiden merkityksestä kilpirauhasen hyvinvointiin. Tietoa on onneksi paljon saatavilla ja Google-haulla kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokavalio löytyy hyvin tietoa ja monissa lähteissä mainitaan nämä asiat:

SUOSI

• kotimaiset marjat
• vihannekset ja juurekset
• pähkinät ja siemenet
• gluteenittomat viljat 
• luomu
• ravintolisät: D-vitamiini, seleeni, jodi, sinkki, magnesium, omega-3

VÄLTÄ 

• vehnä (pahin gluteenia sisältävistä viljoista)
• prosessoitu ruoka
• liika alkoholi ja kahvi
• teollisesti valmistetut rasvat kuten margariini
• stressi
• torjunta-aineet
• bromi, kloori ja fluori 

Mitä käytännön muutoksia itse tein:

• Siirryin gluteenittomaan ruokavalioon
• Ihastuin entisestään mehustimeeni 
• Lisäsin pähkinöitä ja etenkin parapähkinöitä ruokavaliooni (4 parapähkinää päivässä=päivän seleenitarve)
• Luomun suosiminen (torjunta-aineet!)
• Hankin laadukkaat ravintolisät, apteekin halvat monivitamiinit ovat synteettisiä eivätkö usein imeydy, vitamiineihin satsaaminen on siis järkiteko
• Vaihdoin fluorihammastahnan fluorittomaan (nykyään isoissa marketeissa löytyy esim. Urtekramilta)
• Pyrin vähentämään stressiä ja esimerkiksi hyväksymään sen että 1,5h juoksulenkki ei ehkä tässä tilanteessa ole se mitä kehoni tarvitsee
• Lisäsin joogaamista ja pyrin tekemään rauhoittumisharjoituksia
• Luonnonkosmetiikka (käytössä kyllä jo ennen diagnoosia)