torstai 27. heinäkuuta 2017

Suorittamisesta ja sen lopettamisesta

Ikuinen suorittaja kohtaa seinän

Muutama vuosi sitten havahduin huomaamaan itsessäni suorittajan ja miellyttäjän. Olin koukussa ihailuun ja positiivisiin kommentteihin ja halusin koko ajan enemmän kaikilla elämän osa-alueilla. Kun kävin juhlimassa tein sen huolella. Kun olin töissä sanoin kaikkeen kyllä ja ehdotin itse vielä päälle lisää. Kun kävin salilla kävin spinningissä, bodypumpissa ja pyöräilin kotiin. En osannut pysähtyä tai kieltäytyä mistään ja en ollut ikinä kunnolla läsnä, ajatukset olivat jo seuraavassa etapissa. Pikkuhiljaa alkoi tulla oireita. Heräilin öisin ja mietin työasioita. En välittänyt lepopäivistä, puolimaratonin jälkeen riekuin baarissa pilkkuun asti ja seuraavalla viikolla liikunnnan välttäminen ja lepääminen tuntui kidutukselta. Ja viimein tuli stoppi. Sain paniikkikohtauksen töissä ja kaikki pienetkin asiat vyöryivät ylitseni, enkä saanut mistään otetta. Muutaman lääkärikäynnin ja psykologitapaamisen jälkeen sain käteeni kuukauden sairasloman , mielialalääke- ja unilääkereseptit ja diagnoosiksi uupumuksen. Olin aivan kujalla siitä mitä oli tapahtunut. Mutta pikkuhiljaa aloin työstää tapahtunutta ja hidastaa. Ihan hetkessä se ei tapahtunut, mutta nyt jälkikäteen ajateltuna uupumuksen käynnistämä ajatustyö oli yksi tähän astisen elämäni tärkeimmistä asioista. Sen avulla alkoivat aivoni raksuttaa aivan uudella tavalla ja aloin nähdä syy-seuraussuhteita ja sitä kautta alkaa miettiä uusia toimintatapoja ja ajatusmalleja.

Suurimmat oivallukseni

Tuosta tapahtumasarjasta on nyt kulunut jo nelisen vuotta ja edelleen olen matkalla kohti oivalluksia. Mutta osaan olla kiitollinen ja ylpeä siitä, miten olen osannut kääntää kurssia. Nyt pyrin tekemään asioita, joita oikeasti haluan tehdä, tuntematta syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa lepohetkistä tai siitä jos kieltäydyn ystävällisesti jostain kutsusta. Koska pidän listoista, listasin alle omat suositukseni sellasiin hetkiin kun tuntuu, että elämä vyöryy yli ja ei vaan riitä.
  1. Lepo. Jostain luin, että jos nyky-yhteiskunta arvostaisi lepoa yhtä paljon kuin suorittamista, olisimme paljon onnellisempia ja tasapainoisempia. Kunnon yöunet, ihanan raukeat päiväunet tai ihan vain sohvalla röhnöttäminen ovat luksusta ja kun niihin on mahdollisuus yritä tarttua siihen! Ihan jo muutaman minuutin lepo voi auttaa ja aina ei tarvitse nukahtaa. Myös liikunnasta palautumiseen tarvitaan lepoa, etenkin pitkistä lenkeistä, raskaasta salitreenistä jne. Usein vähän ja hyvin on tehokkaampaa kuin paljon ja usein.
  2. Kalenterin tyhjentäminen. Kaikkiin kutsuihin EI tarvitse sanoa kyllä ja hyvät ystävät ymmärtävät kyllä myös kieltävät vastaukset. 
  3. Ei. Yksi pieni sana ja sen tärkeys. Uskalla sanoa ei myös töissä. Esimiehesi tehtävä on auttaa sinua prorisoimaan asioita ja jos tuntuu, että työmäärä on liian suuri kannattaa avata suu ajoissa. Usein jo pienillä järjestelyillä voi saada helpotettua taakkaa ja jo se, että puhuu asiasta auttaa. 
  4. Puhu, kirjoita tai ainakin mietiskele. Kukaan muu ei voi tulla sinua neuvomaan tai analysoimaan tilannettasi. Me kaikki koemme asiat eri tavalla ja meidän on tehtävä itse omat oivalluksemme ja päätöksemme. Lähimmäiset voivat auttaa tässä prosessissa ja kuunnella sinua ja tukea. Mutta ilman, että itse läpikäymme omat **skamme ei voi edetä. Ammattiapukin voi olla usein hyödyksi. Itse kävin työnantajan tarjoamalla työpsykologilla muutamia kertoja ja koin että tapaamisten avulla pohdin asioita enemmän itsekseni ja sanoin niitä ääneen. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta diagnoosi ja lisää oivalluksia

Olen vakuttunut siitä, että uupumusta edeltäneet elämäntapani olivat pääsyynä kilpirauhasen tulehdukseen ja sitä kautta vajaatoimintaan. Stressinhallinta, terveelliset elämäntavat, lepo ja monipuolinen ravinto eivät olleet kohdallani kunnossa. Luulin suorittavani täydellistä elämää, olin huippukunnossa ja sosiaalisesti aktiivinen. Mutta esimerkiksi ruokavaliostani puuttuivat rasvat melkein kokonaan, samoin proteiinia olisin varmasti tarvinnut enemmän, samoin kuin suolaa ja jodia. Ennen kilpirauhasen vajaatoimintaa olin ehtinyt työstää henkistä puolta ja alkanut kiinnittää siihen enemmän huomiota. Viimein diagnoosin myöstä alkoi kiinnostukseni kasvaa myös ravitsemusasioihin. Ruoka ja ravitsemus olivat aina kiinnostaneet minua, mutta tietämykseni oli kuitenkin monilta osin vielä lapsenkengissä ja tein päätöksiä vain mututuntumalta. Vaikka sairauden alku oli todella raskasta ja tuntui että uupumuksen aikaiset tunteet vyöryivät jälleen ylläni, olen kuitenkin jälkitään vain tyytyväinen siitä, että sairauden avulla olen kiinnostunut ravinnon ja muiden elämäntapojen merkityksestä ja yhteyksistä terveyteen.

Suorittaja nostaa jälleen kerran päätään 

Suoliston kunto, sokerittomuus, gluteenittomuus, maidottomuus, lisäaineet, veden juonti, pissan väri, pesuaineet, luomu, luonnonkosmetiikka, freetox, ilman, non, non, non. Lähdin siis suorittamaan myös parantumistani vajaatoiminnasta. Takaraivossani oli hiljainen ääni, joka sanoi että jos saan kaikki kohdilleen, on mahdollista parantua. Edelleen uskon siihen, että monilla elämäntapavalinnoilla voi ehkäistä ja jopa parantua sairauksista, mutta liika suorittaminen tässäkin aiheuttaa vain lisästressiä eli saadut hyödyt nollautuvat.. Reilu puolitoista vuotta on mennyt tasapainoillessa ja välillä olen ollut taas kiihkeämpi aiheen suhteen ja välillä osannut rentoutua. Onneksi mieheni osaa toimia peilinä ja saa minut aina huomaamaan kun mopo lähtee käsistä.

Näistä pidän kuitenkin kiinni:

  1. Suoliston kunto. Tällä hetkellä aivan eri tasolla! Laadukkaat maitohappobakteerit ja probiootit ja prebiootit kaiken a ja o. Itse tykkään tehdä Fitlinen maitohappobakteerijugurttia, jossa monikertainen kanta erilaisia bakteereja verrattuna moniin kapseleihin ym. 
  2. Gluteenittomuus ja vehnättömyys. Aluksi olin kokonaan viljaton, pikkuhiljaa olen palauttanut kauran satunnaiseen käyttöön. Mutta gluteeniviljat ja etenkin vehnä eivät tee hyvää kilpirauhaselle. Olen lukenut tarinoita siitä miten pelkkä gluteeniton ruokavalio on poistanut kilpirahasen tulehdustilan, puhumattakaan muista tulehdustiloista. 
  3. Rasvat. Paistamiseen voita tai kookosöljyä, kahviin MCT-öljyä, salaattiin laadukasta oliiviöljyä, aamusmoothieen liotettuja pellavansiemeniä ja chiasiemeniä ja Omegat öljystä myös. Ja avokadoja mihin vain <3 Todennäköisesti edelleen käytän liian vähän rasvoja, mutta ainakin olen päässyt aikaisemmasta rasvakammostani ja avopuolisoni on tyytyväinen kun voi on päässyt pannasta :)
  4. Vitamiinit, hivenaineet ja lisäravinteet. Ilman en enää ole ja välillä hyvä käydä tsekkaamassa tasot eli turhaakaan ei ole syytä popsia. 
  5. Sokerittomuus. Kylässä otan piirakkaa, mutta kotona käytän leipomiseen (silloin harvoin kun innostun) kookossokeria ja koivusokeria eli xylitolia. Hedelmiä syön päivittäin ja samoin marjoja eli luontaisia sokereita en karsi. 
  6. Proteiinin lähteet. Kananmuna (lähes joka päivä, raakana aamusmoothiessa), luomuliha pari kertaa viikossa, luomubroileri, kala, kikherneet, herneet ja hyvin hyvin harvoin tofu (soija ei suositeltavaa).

Kohti lisää oivalluksia

Matka jatkuu edelleen ja paljon on vielä opittavaa. Koko ajan on oltava valppaana ja työstettävä asioita. Samaan aikaan on muistettava hellittää ja rentoutua ja hengittää syvään ja olla ottamatta asioita liian vakavasti. Tehdä asioita joista nauttii ja jättää tekemättä.


 Ihania oivallushetkiä ja oivaltamattomuushetkiä sinun päivääsi!


maanantai 24. heinäkuuta 2017

Liothyronin aloitus ja annosnostot

Liothyroninin aloitus jännitti

Olen lukenut paljon siitä miten liothyronin on todella voimakas lääke ja tietysti lääkkeen aloitus jännitti. Tuleeko sydämentykytyksiä, entä jos lääke ei sovikaan, kuinka kahlitsevaa on jos lääke pitää ottaa jopa neljästi päivässä ja miten lääkkeeseen suhtaudutaan julkisella puolella. Kaikenlaista pyöri mielessä, mutta yritin silti asennoitua aloitukseen avoimin mielin ja todella pienellä annoksella.

Lääkäriltä saamani aloitusohjeet olivat seuraavanlaiset:
1. viikko 1/4 tbl aamulla tyroksiinin kanssa samaan aikaan
2. viikko 1/4 tbl aamulla (+tyroksiini 100mg) ja toinen päivällä (ennen klo 16)
3. viikko 1/2tbl aamulla (+tyroksiini) ja 1/4 tbl päivällä
4. viikko 1/2tbl aamulla (+tyroksiini) ja 1/2tbl päivällä
Mahdollista jakaa kokonainen 20mg tablettti myös neljään osaan.

Lääkkeen saaminen osoittautu yhtä hankalaksi kuin voi olettaa. Erityislupahakemus viedään apteekkiin ja sieltä se edelleenlähetetään Fimealle. Juuri ennen aloitustani oli Fimea muuttanut lupahakemushintoja ja -aikoja ja normaali käsittelymaksu tällä hetkellä 20€ ja pikakäsittely 40€. Koska ajattelin, että en ole hengenhädässä ja maltan odottaan hetken lääkettä päätin valita normaalin käsittelyajan. Se oli virhe. Kävi nimittäin niin, että Postin hitauden takia jouduin lopulta odottamaan lääkettä kuukauden! Jos olisin tämän tiennyt olisin maksanut tuon pikakäsittelyn.

No lääke viimein saapui käsiini ja pääsin aloittamaan. Ihan jo muutaman päivän päästä huomasin todella ison eron energiatasoissani! Tuntui, että aamulääke sai silmäni aukeamaan, mieleni virkistymään ja energiatasot nousemaan. Aloin liikkumaan enemmän; kävin lenkillä ja pyöräilin työmatkoja. Olin aivan lentoon lähdössä! Samoin mieliala oli paljon parempi ja alkoi tuntua enemmän omalta iloiselta itseltäni.

Maltti on valttia!

No, tietenkin kävi sitten niin että tuli energiatasoissa aivan totaalinen kuukahdus. Noin viikon päästä aloituksestaen yhtenä päivänä jaksanutkaan nousta sängystä ylös ja olin aivan uupunut. Pelästyin tietysti taas, että tässäkö tämä taas oli. Mutta sitten aloin tajuamaan, kuinka olin lähtenyt taas liian innokkaana ja nopeasti itse väsyttämään itseäni. Kehoni ei vaan ollut vielä valmis entisen minäni energiamääriin ja vaati lepoa. Niinpä lepäsin ja nukuin kotona kaksi päivää ja olo alkoi parantua. Sain lääkärinikin kiinni ja hän vakuutti, että ei olisi syytä huolestua, etenkään kun lääke ei ollut aiheuttanut mitään tuntemuksia rinnassa tai sykkeen nousua tms. Minun täytyisi vain huolehtia siitä, etten lähde repimään liikaa ja esim. jokapäiväinen työmatkapyöräily (6+6km) vain oli vielä todennäköisesti liikaa.

Tämä malttiasenne mielessäni lähdin tekemään myös noita nostoja ja huomasin jo heti toisella viikolla, että todennäköisesti viikko on itselleni liian lyhyt väli nostojen välillä. Tuon nuupahduksen takia tein ensimmäisen noston vasta kolmannella viikolla ja seuraavan annoksen kohdalla totesin, että tuo rytmi sopii minulle parhaiten. Tuolla rytmillä pystyin lopulta nostamaan annoksen ongelmitta määrättyyn 2x 1/2 tbl 20mg liothyronia.


Olotilani yhdistelmähoidolla

Muutamassa viikossa liosta saamani energiapiikki vähän tasoittui, mutta ero entiseen oli silti huima! Jaksoin enemmän, teki mieli tehdä enemmän, olin sosiaalisempi, iloisempi ja kaikin puolin tuntui, että entinen minä oli palannut takaisin! Mielihyväaallot purskahtelivat sisälläni ja myös läheiseni huomasivat muutoksen. Nyt kolmen kuukauden käytön jälkeen olen erittäin tyytyväinen olooni. Ja ensimmäistä kertaa lääkitystä ei ole aihetta muuttaa eikä kontrollikokeita ole sovittu lähitulevaisuuteen! Varastorauta edelleen seurannassa ja tavoitteena saada yli 80 (tällä hetkellä 69), mutta koska olen sitä saanut koko ajan nousemaan tuntuu että se asia rullaaa omalla painollaan (kun vain muistaa vielä muutaman kuukauden rautatabletteja napsia). Itselläni ollut käytössä Solgar Gentle 20mg 3-4 tbl ja olen ollut siihen tyytyväinen. Lisäksi olen yrittänyt syödä vihreitä ja välillä luomulihaa sekä käyttänyt Puhdistamon Nokkosuutetta.